Mikä meitä suomalaisia oikein vaivaa?! Miksi emme voi ilmaista tunteitamme suoremmin ja rehellisemmin, vaan kun joku loukkaa meitä tarkoituksetta tai tarkoituksella, hyvin usein tokaisemme; no ei se mitään, äh pikku juttu. Ja samaan aikaan mielessämme haluamme kuristaa tai motata loukkaajaa kasvoihin. Tai, kuten usein itsekin teen, surkuttelen asiaa pääni sisällä monta aikaa. Voisiko tällaiset tilanteet helpottua jos uskaltaisimme sanoa, hei tuo ei tuntunut kivalta tai loukkasit mun yksityisyyttä, älä tee niin! Vai onko se liian törkeää puolustaa itseään loukkauksilta tai huonolta käytökseltä? Pelkäämmekö loukkaavamme sitä toista, jos puolustamme itseämme? Minulle sattui vähän aikaan sitte kaupassa hieman kiusallinen ja näin jälkikäteen loukkaavakin tilanne; Eräs puolituttu, jonka tunnen vain nimeltä kysyi minulta aika intiimin kysymyksen. Menin aivan hämilleni ja tokaisin vain vastauksen ja yritin hymyillä ja jatkaa sujuvasti seuraavaan aiheeseen! Jälkikäteen kun olen asiaa miettinyt, ajattelin että olisin voinut ja olisi PITÄNYT sanoa hänelle ystävällisesti; Se on henkilökohtaista, en halua keskustella asiasta, eikä kysymyksesi tuntunut mukavalta. Miten helpolta se kuullostaakaan tässä kirjoitettuna, mutta yritäppä sanoa se tuollaisessa tilanteessa, kun tunnelma on kiusaantunut ja itse olet hämmentynyt, kiukkuinenkin. Niin helposti lipsahtaa, no ei se mitään. Tapaus laittoi myös miettimään, että kärsiiköhän jenkitkin tai vaikkapa temperamenttiset espanjalaiset vastaanvanlaisesta ongelmasta? Ainakin äkkiseltään ajateltuna on vähän vaikea uskoa, mutta tiedä sitä sitten! Ajattelin kuitenkin itse opetella puolustamaan itseäni ja kertoa miltä jokin asia OIKEASTI tuntuu!
Muuten kuuluu ihan hyvää, maanantaina ensimmäinen työpäivä. Pikkuisen jännittää, mutta se kai kuuluu asiaan! Kun aloin kirjoitaa tätä, ajattelin, että tänään en marise tippaakaan siitä asuntoasiasta tai muuttoon liittyvistä aiheista ja aion pitää tuon päätöksen ;)
Proteiinikuuria on kestänyt nyt viikon verran ja tuloksia tunnen itse. Tuskin ne vielä päälle päin näkyvät mutta tuntuvat kyllä! Olen ylpeä itsestäni ja päätöksestäni alkaa tämä kunto- laihdutuskuuri. Enää ei tee mieli napostella kaikkea hyvää, ei tee mieli syödä mitään rasvaista tai epäterveellistä. Uskomatonta, mutta kaurapuuro maistuu taivaalliselta nykyään ;) Suosittelen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti