Arjen kuulumisia!

Odottavan aika on hirmusen pitkä. En millään jaksaisi odottaa muuttoa. Nyt kun vihdoin asuntokin on löytynyt. Ja hieno asunto onkin. Laitan kuvia, kunhan ensin pääsen muuttamaan! :) Muutenkin kuuluu hyvää; työhakemuksia olen laitellut sinne ja tänne. Uskoisin, että johonkin pääsen! Ja kaikki työt on ollut mielenkiintoisia ja työ ajatkin ihan mukavia. Vaikkakin mulle kelpais työ kuin työ nyt ensi hätään.

Viime viikolla jouduin viemään koiraani eläinlääkäriin; jalkavaivan vuoksi. Syy onneksi löytyi, eikä mitään vakavaa ollut. Välillä menee niin hermot koirankarvoihin ja jatkuvaan seuraamiseen (suihkuunkin änkee mukaan!) mutta sitten kun tulee jotain vaivaa ja itse pelkää aina pahinta, niin huomaa miten tärkeä koiruus onkaan. Vaikka housut olivat täynnä koirankarvoja ja lompakko tulee olemaan taas kevyempi, päällimmäisenä oli huoli, että selviäähän se ja onhan sillä kaikki hyvin. Vähän niinkun äidinvaisto äideillä lastaan kohtaan, niin tää oli varmaankin jonkinlainen lemmikin -omistamis-vaisto koiruutta kohtaan ;) no, loppu hyvin kaikki hyvin!

Oon myös erittäin onnellinen, että olen löytänyt yhteyden erääseen vanhaan ja rakkaaseen ystävään. Se on hassua, miten annoin itseni vieraantua lähes täysin tuosta ihmisestä, jonka kanssa olen viettänyt kiistatta parhaimmat opiskeluvuodet kaikkine kommelluksineen ;) Nyt vielä kun pääsen takaisin Vammalaan, uskon että välimme lähenevät entuudestaan. Samanlaista menoa ei saada aikaan (ja ehkä hyväkin niin! ) koska elämäntilanteet ovat nyt erilaiset, mutta tärkeintähän on että voidaan olla tekemisissä ja ihmisethän kasvaa ja muuttuu ;) Ties mitä kivaa tuo tuokaan tullessaan! Ainakin hauskoja juttuja ja naurua<3 Pointtini on siis se, että vaikka ihmiset muuttuu ja elämäntilanteet myös luonnollisesti, niin ystävyyden ei tarvitse kadota. Pitäkäähän siis ihmiset ystävistänne kiinni, he ovat arvokkaita ja elintärkeitä!